Bu'uura sagantaa barnootaa (curriculum) haaraa irratti hundaa'uun, boqonnaaleen gurguddoon kitaaba kana keessatti hammataman kanneen armaan gadiiti: Aadaa fi Aad-malee

Garuu, rakkoon jira: Mootummaan biyyaa (Federal) Gadaa akka seera of-bulchiinsaatti hin fudhanne. Kun Oromoo fi hawaasni Oromoo gidduutti dhabbii uuma.

Ijoo 2ffaa:

: Barattoonni dhugaa fi soba adda baasuu, firoomsuu, fi gaaffii filannoo deebisuun hubannoo isaanii ni madaalu. Kitaaba kana guutummaatti argachuuf marsariitii Biiroo Barnoota Oromiyaa irraa buufachuun ni danda'ama. 213.55.101.25 Boqonnaa ykn qabiyyee

Gadaa keessatti, abbaan Gadaa (ykn abbaa boqoo) hin filatamu sababa inni duraa du'ee ykn abdhiiseef malee. Sirni Gadaa 8ffaa fi 40ffaa waggaa irratti hundaa’a. Abbaan Gadaa yeroo tokkoof filatama. Filannoon kun sadarkaa hedduu qaba:

: Tooftaalee baruu-barsiisuu kanneen akka "Mala Jigsoo" fi marii garee fayyadamuun akka barsiifamu ni gorsa. Gilgaalota

Kitaaba Gadaa Kutaa 2ffaa namni Oromoo ykn namni aadaa Oromoo fedhu hundi dubbisuu qaba. Sababiin isaa:

Kitaaba Gadaa, Kutaa 2ffaa keessatti, qondaalummaan shanan, luboommaan saddeettan, fi madaa wallaabbii irratti hubanne. Sirni kun akka Oromoon bara duriitti sirna bulchiinsa qulqulluu qabaachaa ture ni argisiisa. Fayyadamni Gadaa amma illee jiraachuun isaa dinqisiisaa dha.

: Barattoonni dandeettii dubbachuu fi yaaduu isaanii gabbisuuf mammaaksota adda addaa fi hibboon wal-falu. Hibboon yeroo baay'ee "hibbakka" jedhamee eegala. Sirna Gadaa fi Sadarkaalee Isaa : Keessattuu waa'ee

kan ibsa. Seerri kun afaananiin dabarfama; garuu amma kitaaban barreeffameera.